Parempi koulu -Syvien vahvuuksien koulu

Parempi koulu - Syvien vahvuuksien koulu on kehitetty Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Se luotiin seitsemän vuoden aikana koulun johtamisen, pedagogiikan, oppimisrauhan ja kulttuurin laadun kehittämisen ohjelmaksi. Tuskin millään muulla alalla kuin koulutuksen ja opetuksen piirissä  olennaisin prosessi laadun kehittämisen kannalta on  jäänyt ikään kuin asiaan liittymättömänä irralliseksi ilmiöksi. Yleisin virhe puhuttaessa koulutuksen ja opetuksen laadusta on, että se mielletään vain ulkoisten tekijöiden laatuna puuttumatta ollenkaan sisäiseen laatuun. Kuitenkaan koulutuksen ja opetuksen laatua ei voida riittävästi kuvata määrinä ja numeroina siinä merkityksessä, jossa laatua tulisi inhimillisissä organisaatioissa kuvata.Koulujen nykyinen laatuohjeistus perustuu mekaanisten organisaatioiden laatumalleihin, jotka eivät sovellu inhimillisille organisaatioille, joita koulu parhaimmillaan edustaa. Laatu ei synny valvonnalla, tarkastuksilla, laatukäsikirjoilla, prosessikaa-vioilla, mekaanisten organisaatioiden laatumalleilla, sertifioinneilla tai rahalla. Uusi selitys ihmisen käyttäytymisestä  haastaa monet perinteiset näkemykset ihmisen käyttäytymisestä: miten elämme elämäämme ja opetamme, miten meihin liitytään ja miten me  liitymme toisiin, miten tulkitsemme "mielenterveyttä" ,miten ymmär-rämme koulutuksen, miten katsomme johtamista.  Ellei tee jotain järjestelyjen uudistamista niin, että ne ovat tyydyttävämpiä, ei ole mitään järkeä kertoa oppilaille, kuinka arvokkaita he ovat ja kuinka paljon he opiskelua tarvitsevat. Se on meidän kuvattava, ei heidän. He käyttäytyvät maailmojensa kuvasta, kuten me kaikki aina teemme. (William Glasser 1986) Vuorovaikutus on laatukoulun arvon mitta koulun kaikilla pedagogisen työn alueilla.

.

 ” Miten onnellinen olenkaan, että lapseni on päässyt tällaiseen kouluun. ”

Äiti vanhempainillassa

" Usein sanotaan, että koulun tulee seurata aikaansa, mutta mitä tällä ajan seuraamisella itse asiassa tarkoitetaan? Jos sillä tarkoitetaan, että koulun tulee vastata tässä päivässä oleviin kysymyksiin, nähdään koulun tehtävä suppeasti – vain päivästä toiseen selviytymiseksi. Silloin koulu suorittaisi tehtäväänsä vain niiden tahtoa myötäillen, jotka kulloinkin huutavat voimakkaimmin vaatijoiden kuorossa. Sellaisen ajattelutavan varaan ei rakenneta tulevaisuustietoisuutta sen paremmin koulussa kuin missään muuallakaan. Tulevaisuussuuntautunut kouluyhteisö on oivaltanut, että kehitystä ei ole pakko seurata. Siinä voi olla myös edellä. "

Johtaja Jari Rajanen, OKM

Mistä syystä syviä vahvuuksia?

  • Vahvuudet auttavat ihmistä tulevaisuudessa heikkouksien parantamista enemmän.
  • Yksilöt, jotka perustavat tulevaisuutensa vahvuuksilleen saavuttavat enemmän, kuin että he tekisivät saman pyrkiessään parantamaan heikkouksiaan.
  • Metataidot parantavat oppimisen taitoja ja lisäävät koulussa viihtymistä. Vahvuuksien hallintaan liittyy voimakas siirtovaikutus, joka vaikuttaa hyvinvointiin koko elämänkaaren ajan.
  • Hyveisiin ja vahvuuksiin paneutuneet oppilaat harjaantuvat tekemään valintoja eettisin perustein ja mahdollisuuksiaan optimoiden. Tulevaisuususko perustuu tahdonvoimaan, joka on kognitiivinen ominaisuus. Hyveiden ja vahvuuksien tutkiminen harjaannuttaa ihmisiä tulevaisuuden suunnitteluun.
  • Hyveet ja vahvuudet tarjoat eheyttävän näkökulman opetukseen. Opetussuunnitelmassa (2016) etsitään eheyttäviä elementtejä esimerkiksi ilmiöpohjaisesta oppimisesta.
  • Hyveet ja vahvuudet tarjoavat perustan kodin ja koulun menestykselliselle yhteistyölle. Tutkimustemme perusteella tiedämme, mitä vahvuuksia suomalaiset vanhemmat toivovat koulun lapsissa kehittävän.