”Vahvuuksissa ja positiiviseen pedagogiikkaan liittyvässä toiminnassa yksi mielestäni keskeisiä onnistumisen edellytyksiä on opettajuuden ja oppijuuden näkökulmamuutos. Kouluttajana olen törmännyt tähän tavan takaa. Vahvuuksista puhuminen ja niiden kanssa toimiminen vie näkökulmaa väkisinkin, huomaamatta, oppimisprosessin hahmottamiseen oppijan toimintana, ja sen tukemiseen. Opettaja voimaantuu siitä riemastuttavasta havainnosta, että hänen ei tarvitse olla koko ajan määrittelemässä kaikkien oppilaiden toimintaa, oppilaat tekevät sen vahvuuksillaan itse.

Meillä vanhempainilta selkeytti huoltajille monia osia pedagogiikastamme, esim. sen, että oppilaan ohjaaminen vahvuuksien kautta kotonakin kantaa pidemmälle. Vahvuuskalenteri on ollut mieleinen lahja yhteistyökumppaneillemme."

Terho, Kirsi, Ari ja Suvi

Mitä kysyisin, kun tehtävänä on arvioida lapsen selviytymistä elämässä? Millaisia vahvuuksia ja luonteenpiirteitä toivoisin lapsilleni,  että he pärjäisivät elämässä ja voittaisivat eteen tulevat haasteet ja vaikeudet? Mistä löytyisi ”rokote” onnelliselle elämässä selviytymiselle?

Mitä kysyisin, kun tehtävänä on arvioida lapsen tulevaisuutta? Millaisissa kehitysyhteisöissä hän on kasvanut ja varttunut? Millaisissa kehitysyhteisöissä hän on osallisena juuri nyt?  Mistä kasvuympäristön kokonaisuus muodostuu, mikä on vanhempien rooli kodin, koulun ja harrastuspiirien kavatuskumppanuudessa? Millaisiin kehitysyhteisöihin hän on todennäköisesti matkalla?

Miksi jotkut yksilöt selviytyvät elämässään paremmin kuin toiset?  Mistä löytyy kykyä pitää puolensa ja toipua hajottavista elämänhaasteista, kriiseistä ja vastoinkäymisistä?Miksi jotkut perheet pystyvät tukemaan lastensa kasvua ja selviytyvät kriiseistä? Millaisia nämä perheet ovat kasvuyhteisöinä? Mitä vahvuuksia vanhemmat näissä perheissä toivovat lapsilleen kehittyvän? Millainen pedagoginen kasvuyhteisö koulu on? Tunnistaako opetussuunnitelma hyveet ja vahvuudet? Millainen on opettajan kasvatuksellinen visiotieto ja kasvatuksellinen intuitio?

Syvien vahvuuksien koulu pyrkii rakentamaan elämänmittaista ammatillisen kehittymisen jatkumoa kasvatuksen ammattilaisille kaikilla kasvatus- ja opetustoimen tasoille. Sillä vastataan 2016 opetussuunnitelman keskeisimpiin vaateisiin,  uudistetaan ja luodaan uutta sisältöä koulun toimintakulttuuriin ja pedagogiikkaan. Samalla luodaan innostusta opetus- ja kasvatustyön ammattilaisten työuran kriittisiin vaiheisiin. Konseptia on pilotoiden  kehitetty Suomessa suomalaiseen koulutusjärjestelmään sopivaksi siten, että kaikki opetus- ja kasvatustyössä toimivat voisivat hyvin.Syvien vahvuuksien ohjelmalla luodaan hyveisiin ja vahvuuksiin perustuvaa toimintakulttuuria kouluissa ja oppilaitoksissa. Ohjelma edistää osaltaan hallituksen tavoitetta Suomesta maailman osaavimpana kansana vuoteen 2020 mennessä.

KENESTÄKÄÄN EI TULE MITÄÄN, JOS JOKAISESTA EI TULE JOKU!     Syvien vahvuuksien koulun filosofia, teoria, periaatteet ja työmetodit parantavat oppilaiden itsesääntelykykyä ja sinnikkyyttä, poistavat opiskelijoiden häiriökäyttämistä, opettavat käyttämään erilaisia mielenterveyden ylläpidon vaihtoehtoja,  saavat aikaan vanhempien korkeamman tyytyväisyyden kodin ja koulun yhteistyöhön, lisäävät positiivista vuorovaikusta oppilaiden kesken ja vähentävät agressioiden ilmenemistä koulussa ja kotona.

Hyveiden ja vahvuuksien tutkimus osoittaa, että: Kiitollisuus ja rakkaudellisuus ovat keskeisiä hyvinvoinnin ja onnellisuuden kannalta. Ystävällisyys, auttavaisuus, anteeksiantavaisuus ja henkisyys  tunnetaan keskeisinä onnentaitoina. Uteliaisuus, sinnikkyys, itsehillintä  tärkeää etenkin  opiskelussa, menestyksessä ja taitojen kehittämisessä eri aloilla. Koulumenestykseen ovat olleet yhteydessä myös toivo, näkemyksellisyys, oikeudenmukaisuus,  rakkaudellisuus ja kiitollisuus. Rohkeus,  huumori,  ystävällisyys, hengellisyys, kauneuden arvostus liittyy onnistuneeseen toipumiseen fyysisestä sairaudesta, psyykkisestä häiriöstä ja traumaattisista kokemuksista. Akateemista menestymistä ennustavat ominaisvahvuudet sinnikkyys, harkitsevaisuus,  luovuus, avarakatseisuus, uteliaisuus, kaukonäköisyys.

Syvien vahvuuksien koulu- on uudistumisen liike, jossa.

  • Hyveiden ja vahvuuksien siirtovaikutus laajenee ja kehittyy kestäväksi hyvinvoinnin kehitykseksi koko yhteiskuntaan;
  • Hyveistä ja vahvuuksista muodostuu valintaetu, jota kutsutaan konatiiviseksi  valintaeduksi (affektiivinen valinta, kognitiivinen valinta, konatiivinen valinta);
  • Kasvun ajattelutapa, elämän tarkoitus ja eettiset toimintatavat kaivertuvat suojaaviksi toipumisvahvuutta lisääväksi luonteen piirteiksi (resilienssi);
  • Hyvän tekemisen kokemukset onnellistuttavat ja  lisäävät elämään tyytyväisyyttä ja parantavat mentaalista terveyttä ;
  • Kyky nähdä erilaisia reittejä tulevaisuuteen ja tapoja saavuttaa tulevaisuustavoitteet paranee edistäen ammattien valinnan vahvuuksille perustuvaa selkeyttä;
  • Uuden opetussuunnitelman yleiset tavoitteet selkeytyvät ja konkretisointi syvenee ja opettajien työstressi vähenee.

MISTÄ SYVIEN VAHVUUKSIEN KOULUN TULOKSET KERTOVAT

Kertovat  siitä, mitä kulttuurisesti arvostetaan ja painotetaan, mistä puhutaan ja millaista käytöstä palkitaan, millaiset termit ovat ylipäätään tuttuja.

Numeerisesti mittaamalla voidaan selvittää esim. koululle tyypillisimmät vahvuudet keskustelun pohjaksi.

Se mikä on määritelty sanallisesti tulee yhteiseksi omaisuudeksi, käsitteeksi, kulttuurin, johtamisen ja pedagogiikan pohjaksi.

Harjoittamalla ja huomiota kiinnittämällä vahvuudet voivat muuttua, vahvistua, tuottaen voimaantuneisuutta ja resilienssiä.

Positiivisen psykologian periaatteiden mukaan keskitytään vahvuuksiin, siihen mitä on, ei siihen mitä ei ole.

Tärkeä tulos on myös se, miten innostuneesti oppilaat reagoivat, millaisena he vahvuuksien tunnistamisen kokivat ja mitä muutoksia opettajat huomasit heidän käytöksessään.  (Hyvää on se, mikä tekee ihmisille hyvää” (Pekka 6 v.)

 

Vahvuuksien pedagogiikan neljä hyvää syytä

 

Hyveet ja vahvuudet ovat ratkaisevassa roolissa tavoiteltaessa elämässä selviytymisen taitoja ja osaamista, onnellisuutta ja elämässä menestymistä -  myös ammatillisesti. Ne ovat luonteen taipumuksia, joita ilman asiat eivät tahdo sujua. Aristoteleen mukaan hyveitä voi oppia, mutta ei kirjoista vaan käytännössä, tekemällä hyveiden mukaisia tekoja, esimerkiksi yhdessä opettajan kanssa. ”Positiivisen psykologian mukaan ihmisen hyveet ja luonteen vahvuudet voivat toimia »puskureina» tai »rokotuksina» monia psykologisia ongelmia ja häiriöitä vastaan. ”

Yhteiskunnallinen syy:

Jos yhteiskunta todella välittää  nuorten tulevaisuudesta,  meidän pitäisi arvioida vahvuuksia ja kiinnittää huomiota siihen, miten ne kehittyvät. Tutkimus johdonmukaisesti osoittaa, miten eräät vahvuudet, joita kehitetään yhdistävät ihmisiä toisiinsa, liittyvät vahvasti hyvinvointiin ja edistävät luovuutta, kriittistä ajattelua, kauneuden ja hyvyyden arvostamista ja suojaavat lapsia ja nuoria mielenterveysongelmilta. (Park & Peterson, 2008; Park, Peterson, & Seligman, 2004).

Koulumenestykseen ja koulussa viihtymiseen liittyvä syy.

Pitkä muodollinen koulutus korostaa voimakkaasti vahvuuksien kehittämisen merkitystä. Tämä on suoma-laisessa arvoneutraalissa koulutuksessa ja kasvatuksessa vakavasti laiminlyöty. Monet luonteen vahvuudet kuten sitkeys, itsehillintä, kiitollisuus, rakkaudellisuus ja toiveikkuus ennustavat menestymistä koulussa ja myöhemmin pitemmälle johtavissa opinnoissa ja työelämässä.  Uteliaisuus ja tiedonjano vahvistavat monin tavoin oppimisprosesseja ja luovat perustan elinikäiselle oppimiselle. Monet ns. toipumisvahvuudet edes-auttavat kuntoutumiseen elämän takaiskuista. Lisäksi  hengellisyyttä ja  uskonnollisuutta edustavat vahvuu-det liittyvät  elämän merkityksen, tarkoituksellisuuden ja mielekkyyden tuntemuksiin.

Vahvuuksille rakentuva pedagogiikka on erityisen hyödyllinen niiden lasten ja nuorten kohdalla, joiden historiassa on menetyksiä, huonoja koulusuorituksia tai muita ongelmia. Vahvuuksille perustuvaa lähesty-mistapaa voidaan käyttää päiväkoti-, peruskoulu, ammattikoulu ja jopa korkeakoulutasoisissa opinnoissa. Erityisen merkittävää osaa vahvuusperusteinen lähestymistapa näyttelee kodin ja koulun yhteistyössä, jossa on päästävä eroon ns. puuttumismalliin perustuvasta lähestymistavasta.

Vahvuudet valintaetuna- syy

Paul B. Baltes (1939 - 2007) oli saksalainen psykologi, jonka laaja tieteellinen tutkimustyö koskee eliniän suuntautumisen inhimillistä kehitystä. (Wikipedia) Paul ja Margaret Baltesin kollegoineen kehittämä SOC-malli (selective optimization with compensation) kuvaa sopeutumisprosessia, johon ihmiset sitoutuvat todennäköisesti  koko elämänsä ajan. SOC-mallin mukaan onnistunut yksilön-kehitys  koostuu kolmesta osatekijästä: valikoinnista (selection), optimoinnista  (optimization) ja kompen-soinnista (compensation) (Baltes & Baltes, 1990). Nämä prosessit voivat olla aktiivisia tai passiivisia, ulkoisia tai sisäisiä ja tietoisia tai tiedostamattomia. Baltesin ym. mukaan ihmiset käyttävät arjen ongelman-ratkaisuun valikoivan optimoinnin ja kompensoinnin strategiaa. Hänen malliaan voidaan pitää myös yleisenä voimaantumisen,  elämänhallinnan ja oppimisen strategiana.

Mallin ydinsanoma on se, että yksilön kehitys muodostuu jokaisessa ikävaiheessa resurssien menetysten ja saavutusten välisestä dynaamisesta suhteesta. Tämä suhde vaihtelee eikä säily samana läpi elämänkulun. Malliin sisältyy ajatus siitä, että eri ikäkausina ihminen suuntaa resurssejaan eri tavalla, koska hänen olemas-saolossaan mm. kehityspsykologisten tekijöiden johdosta tapahtuu muutoksia elämänkulun aikana. Tästä johtuen ihminen joutuu myös sen tosiasian eteen, että hänen valintansa muuttuvat ja valintojen seurauksia on pyrittävä optimoinaan ja hakemaan sellaisia kompensatorisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat parhaan mah-dollisen elämänkulun ja voimaantuneisuuden.  Valikoinnissa pääpaino on tavoitteiden asettamisessa. Opti-mointi on sisäisten ja ulkoisten voimavarojen käyttöä korkeampien toiminnantasojen saavuttamisessa. Kompensoinnissa on kyse siitä, voiko ihminen saavuttaa muilla keinoin saman tavoitteen tai saada aikaan saman tuloksen, ja se tapahtuu voimavarojen kohdistamisella haluttuihin tavoitteisiin (Baltes, 1996; Dixon, 1995).

Koulutukseen ja oppimiseen liittyviä valintoja joudutaan tekemään varsin varhain. Missä määrin ne ovat tietoisia ja perustuvat tietoisiin ratkaisuihin on lapsen tulevaisuuden kannalta erityisen keskeisiä.  Myös lapsi valitsee ja keskittyy niihin toimintoihin, jotka ovat hänelle kaikista tärkeimpiä ja joissa ympäristön vaati-mukset, omat mieltymykset ja biologinen kapasiteetti ovat sopivassa suhteessa keskenään (Baltes, 1996). Tärkeää oppilaan valintojen tukemisessa on se,  ovatko valinnat reaktiivisia vai proaktiivisia ja millaisiin vahvuuksiin ne rakentuvat.

Baltes katsoo, että kehitys ja sopeutuminen iästä riippumatta muodostuu valikoinnista, optimoinnista ja kompensoinnista ja että nämä prosessit ovat universaaleja luonteeltaan. Mallin analyysiyksikkö valinta, optimointi, kompensointi voi ulottua mikrotasolta makrotasolle – yksilön kehityksestä yhteiskuntien kehityk-seen – ja läpi toiminnan eri alueiden.

Elämän onnellisuuteen liittyvä syy

 Vahvuuksia koskevissa pitkittäissuunnassa tehdyissä tutkimuksessa korostuvat löydökset, joissa vahvuu-tensa löytäneet nuoret ovat onnellisempia, terveempiä ja sosiaalisesti kyvykkäitä. Vahvuuksille rakentuva oppiminen ei ole yhteiskunnallista ylellisyyttä, vaan välttämättömyys, jolle ei ole vaihtoehtoa. (Park, 2004;  Park & Peterson, 2008).

Ihmisen vahvuuksien käsite on dynaaminen ja kontekstiriippumaton ominaisuus adaptiivisuuden tai yleiskäyttöisyyden mekanismien mielessä; se edustaa elinikäisen oppimisen ja joustavan elämän-hallinnan tilaa; se  säätelee yksilönkehityksen tavoitteiden suuntaa samoin kuin tapoja, joilla tavoit-teet saavutetaan: se  ei ainoastaan tue yksilöiden kehitystä vaan myös tekee heistä tehokkaampia osallistujia yhteisen hyvän luomisessa. Ihmisen vahvuudet ilmenevät kyvyssä joustavasti soveltaa niin monia resursseja ja taitoja  kuin ongelmien ratkaisuun  tai tavoitteeseen  pyrkimiseen tarvitaan. (Staudinger 1995, Staudinger & Pasupathi 2000)

Kasvamaan havahtuminen- kirjatilaukset

https://www.youtube.com/watch?v=quOEE9sQ1JA&list=PL-GxNC5WUNFdZE7AA02Sc8bNhJsv534fU&index=1
Toiset panevat merkille paitsi tietosi ja osaamisesi, myös sen mitä olet ihmisenä.
Relevantteja toisille ja samalla syvästi myös itsellesi. (E.Saarinen)
Vahvuuspeda-
gogiikan perusteos
Vahvuuspedago-
giikan edelläkävijä
Suomessa.

KASVYHTEISÖLLISYYS-

KOULUN INDIKAATTORIT-

HANKE

EDELLÄKÄVIJÄPILOTTI-

KOULUT

 

Keskustan koulu

Keskustan ala koulu

Myllykatu 3a,

29200 Harjavalta

 

Luolavuoren koulu    

Luolavuorentie 36

20810 Turku

 

Martin koulu  

Martintorinkuja 2,

05810 Hyvinkää

 

Pappilanpellon koulu 

Kirkkojärventie 3

03400 Vihti

 

Saunakallion koulu

Pihkapolku 4

04440 Järvenpää

 

Saunalahden koulu

Brinkinmäentie 1

 02330 Espoo  

 

Syväkankaan koulu

Kulmatie 7

94700 Kemi

 

Tuomalan koulu       

Kansanopistontie 41

4380 Tuusula

 

 Vehniän koulu         

Vehniän kylätie 166

41180 Vehniä

 

Vesalan yläaste         

Pl  3718,

00099 Helsingin

kaupunki

 

Vuosaaren

ala-asteen koulu        

Punakiventie 4

00980 Helsinki

 

1.Sen avulla voidaan osoittaa lapselle, vanhemmille, muille perheenjäsenille ja ammattilaisille, missä asioissa lapsi on hyvä ja mitkä sujuvat hyvin häneltä.

2.Osoittaa ammattilaisille, mihin lapsen kehitys ja kasvu voivat perustua ja joiden va-raan voidaan luoda positiivisia odotuksia.

3.Se voi johtaa positiiviseen vanhempi – ammattilainen suhteeseen, jota luonnehtii keskinäinen luottamus, avoimuus, tuki, ja yhteiset tavoitteet. Tämä voi olla vahva valtti, kun asetetaan tavoitteita kuntoutumiselle ja kasvulle.

4.Se voi auttaa tunnistamaan niitä resursseja, joiden varaan oppilaan henkilökohtai-nen oppimisuunnitelma voidaan rakentaa.

5.Se voi auttaa rakentamaan tulevaisuuden suunnitelmia, jotta lapsesta kasvaisi  itse-ään ja toisia kunnioittava persoonallisuus.

6.Se voi auttaa lasta itseään ottamaan vastuuta päätöksistään ja tukee myös perhettä tässä.

7.Sen avulla dokumentoidaan, mitä lapsi jo osaa ja missä hän on vahva kun suunnitellaan erityistä tukea.

8.Se johtaa positiiviseen sitoutumiseen tukipalveluihin, varsinkin jos taustalla on jo pitkään jatkunut epäonnistumisten kierre. (Soveltaen Matti Kuorelahti 2009)