Koulutukset

Mitä kysyisin, kun tehtävänä on arvioida lapsen selviytymistä elämässä?

Millaisia vahvuuksia ja luonteenpiirteitä toivoisin lapsilleni, että he pärjäisivät elämässä ja voittaisivat eteen tulevat haasteet ja vaikeudet? Mistä löytyisi ”rokote” onnelliselle elämässä selviytymiselle?

Mitä kysyisin, kun tehtävänä on arvioida lapsen tulevaisuutta?

Millaisissa kehitysyhteisöissä hän on kasvanut ja varttunut? Millaisissa kehitysyhteisöissä hän on osallisena juuri nyt? Mistä kasvuympäristön kokonaisuus muodostuu, mikä on vanhempien rooli kodin, koulun ja harrastuspiirien kavatuskumppanuudessa? Millaisiin kehitysyhteisöihin hän on todennäköisesti matkalla?

Miksi jotkut yksilöt selviytyvät elämässään paremmin kuin toiset?

Mistä löytyy kykyä pitää puolensa ja toipua hajottavista elämänhaasteista, kriiseistä ja vastoinkäymisistä?Miksi jotkut perheet pystyvät tukemaan lastensa kasvua ja selviytyvät kriiseistä? Millaisia nämä perheet ovat kasvuyhteisöinä? Mitä vahvuuksia vanhemmat näissä perheissä toivovat lapsilleen kehittyvän? Millainen pedagoginen kasvuyhteisö koulu on? Tunnistaako opetussuunnitelma hyveet ja vahvuudet? Millainen on opettajan kasvatuksellinen visiotieto ja kasvatuksellinen intuitio?

Koulua uudistavat voimauttavat sisällöt

Päämäärät:

Koulu yhteisönä tunnustaa Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien julistuksen tavoitteet 1) oikeus yhdenvertaisuuteen, 2) oikeus täyteen yhteyteen, 3) oikeuskuulluksi tulemiseen ja 4) oikeus lapsen edun ensisijaisuuteen universaaliksi tavoitteikseen. Koulu yhteisönä edistää seuraavia inhimillisiä ja yhteiskunnallisia hyvinvoinnin tekijöitä 1)muuttuvaa ajattelua menestyksen luojana, 2) vahvuuksiin perustuvaa valintaetukykyä, 3) hyvinvoinnin siirtovaikutusta ja 4) onnellista elämää.

Kontekstiuskomukset:

Koulu yhteisönä rakentaa toimintakulttuurinsa 1) hyveisiin ja vahvuuksiin perustuviin ohjaaviin periaatteisiin, 2) voimauttavaan luottamuskulttuuriin, 3) arvojensa jatkuvaan arviointiin ja 4) lämpimän opetussuunnitelman edellyttämiin pedagogisiin menetelmiin.

Kykyuskomukset:

Kouluyhteisössä uskotaan hyveisiin ja vahvuuksiin perustuvan hyvekielen käyttöön johdon ja henkilöstön keskinäisessä vuorovaikutuksessa, opettajien keskinäisessä vuorovaikutuksessa, opettajien ja oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa, oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa sekä opettajien ja vanhempien keskinäisessä vuorovaikutuksessa.

Emotionaaliset tilat:

Oman peruslinjan tiedostaminen on ensisijaisen tärkeää oman tunnemaailman ja myös eri tunnetilojen tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi. Ihmisellä on aina riittävästi resursseja, vaikka jossakin tunnetilassa ihmisellä olisi hetkellinen kokemus siitä, ettei näin ole. Tunnetiloja ihminen säätelee itsetuntonsa ja vahvuuksiensa avulla. Monesti ihminen saattaa syyttää (tai kiittää) sisäisestä tilastaan jotain itsensä ulkopuolista tahoa, kuten toista ihmistä tai jotain ympäristön ärsykettä, mutta todellisuudessa mikään näistä ärsykkeistä ei rakenna ihmisen sisäistä kokemusta, vaan sen tekee juuri ihminen itse.

Aineistoja